Mitä on sisällöntuotanto ja miten sitä tehdään?

Suunnitelmallinen sisällöntuotanto on kotisivujen toimivuuden ja someaktiivisuuden ydin. Sisällöntuotannosta riippuu, kuinka helposti yritys löytyy siihen liittyviä hakusanoja käyttäen. Sisällöntuotantoon kannattaa panostaa.

Sisällöntuotanto – määritelmä

Mitä on sisällöntuotanto? Sisällöntuotanto (engl. Content Creation) on asiakaslähtöistä markkinointia, jossa tuotetaan asiakkaita kiinnostavaa ja palvelevaa sisältöä. Sisältö itsessään määräytyy yrityksen ja sen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Sisältö tarkoittaa sisällöntuotannon yhteydessä tekstiä, kuvaa, ääntä, videomateriaalia ja muuta viestittävää materiaalia.

Sisällöntuottaja on henkilö, yritys tai taho, joka tuottaa sisältöjä joko palkattuna sisältömarkkinoinnin tarpeisiin tai itsenäisenä bloggaajana tai somevaikuttajana.

Markkinoinnissa kohderyhmää puhutteleva, kiinnostava ja koukuttava sisältö on ratkaisevassa roolissa.

Sisällöntuotannon hyödyt yritykselle

• Lisää ja vahvistaa yrityksen tai brändin tunnettuutta.
• Mahdollisuus tuoda esiin yrittäjän tai yrityksen persoonaa.
• Keino tuoda esiin myönteistä yrityskuvaa ja työnantajakuvaa.
• Myönteisen vuorovaikutuksen luominen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
• Keino rakentaa yrityksen ja prospektien välistä luottamusta.
• Keino jakaa tietoa tuotteista ja palveluista.
• Lisäarvoa asiakkaille.
• Asiakaspalvelun väylä.
• Sitouttaa asiakkaita yritykseen.
• Kasvattaa konversioita:
  • Bloggaava yritys saa n. 65 % enemmän yhteydenottoja ja n. 95 % enemmän linkkauksia kotisivuilleen.
• Ohjaa asiakkaita myyntisuppilossa kohti ostopäätöstä.
• Lisää asiakkaiden ja myynnin määrää.
• Hyvin kohdistetut sisällöt mahdollistavat markkinoinnin ja myynnin automatisoinnin.
• Yrityksen kotisivut nousevat hakukoneissa paremmille sijoille.
• Tukee muita markkinointitoimenpiteitä.

Sisällöntuotanto markkinoinnissa

Sisältösuunnitelma yksinkertaistaa sisältöjen tekemistä. Sisältösuunnitelma laaditaan yleensä muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin. Sisältösuunnitelmaan määritellään jokaiselle sisällölle:

• Kohderyhmä eli ostajapersoonat
• Tavoite – missä ostopolun vaiheessa sisältö on tarpeen ja mitä sen avulla halutaan saada aikaan
• Teema, alustava otsikko ja lyhyt kuvaus sisällöstä
• Julkaisuformaatti, esimerkiksi kotisivu, blogi, video, animaatio, ladattava materiaali, advertoriaali eli lehtijutun muotoon kirjoitettu ja taitettu lehti-ilmoitus, painettu materiaali, mainos
• Jakelukanavat (esimerkiksi kotisivu, sähköposti tai sosiaalisen median kanavat)
• Julkaisuaika
• Sisällöntuottajat

Sisällöntuotannon 4 askelta:

1. Tavoitteiden määrittely
2. Kohderyhmälle sopivan formaatin ja kanavan määrittely
3. Sisällön jäsentely ja tekstin oikoluku
4. Sisällön optimointi

Mitä yllättävämpää, viihdyttävämpää tai hyödyllisempää sisältö on, sitä helpommin kohderyhmään kuuluvat jakavat ja suosittelevat sitä eteenpäin. Tätä kutsutaan viraalimarkkinoinniksi.

Viraalimarkkinoinnissa tai virusmarkkinoinnissa mainosviesti kulkee ihmiseltä toiselle nopeasti.

Viraalimarkkinoinnissa markkinointiviestin tulee olla omaperäinen ja sisältää jotain aikaisemmin näkemätöntä.

Omaperäiseksi viestin voi tehdä esimerkiksi hauskuus, yllätyksellisyys tai uusi idea. 

Muita tehoa lisääviä tekijöitä ovat ajankohtaisuus ja onnistunut levitys (engl. Seeding) verkostoituneiden ihmisten tai mielipidevaikuttajien kautta.

Sisältöstrategia ja sisältömarkkinointi

Sisältöstrategia määrittelee, kuinka sisällöntuotanto toimii ja mikä sen rooli on yrityksen liiketoimintastrategiassa. Sisältöstrategiassa määritellään viestinnän:

• tavoitteet
• kohderyhmät eli ostajapersoonat
• kohderyhmiä kiinnostavat teemat
• sisällön jakamisesa käytettävät kanavat
• kilpailijoista erottuminen

Sisältömarkkinointi on sisältöstrategian toteuttamista. Sisältömarkkinoinnin onnistumista mitataan säännöllisesti analytiikan työkalujen avulla.

Sisältömarkkinointiin liittyy olennaisesti asiakaspalvelun näkökulma ja yrityksen osaamisen markkinointi. Tätä varten yritys pyrkii ottamaan selville asiakkaan tarpeita, kiinnostuksen kohteita yms. voidakseen palvella tätä parhaalla tavalla. Sisältömarkkinoinnissa pyritään tarjoamaan kohderyhmälle heitä kiinnostavaa sisältöä:

• tuotteen tai palvelun käyttövinkkejä
• neuvontaa
• aihepiiriin liittyvää mediaa
• linkkejä soveltuville verkkosivustoille
• markkinointikilpailuja
• testejä
• kyselyjä
• blogeja
• e-kirjoja
• podcasteja
• videopätkiä

Kuluttajille markkinoivat yritykset suosivat sosiaalisen median kanavana erityisesti Facebookia ja Instagramia, yrityksille markkinoivat LinkedIniä. Muita somekanavia ovat muun muassa YouTube, Twitter, Pinterest, TikTok ja Snapchat.

Sisältömarkkinoinnin tulisi olla:

• Kohderyhmän arvostamaa
• Kohderyhmälle hyödyllistä
• Jatkuvaa
• Johdonmukaista
• Kohderyhmän parhaiten tavoittavassa kanavassa

Sisältömarkkinoinnin tavoitteita:

1. Yrityksen tai brändin tunnettuuden lisääminen ja vahvistaminen.
2. Myönteisen vuorovaikutuksen luominen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
3. Tarjota asiakkaille hyödyllistä ja ostopäätöksissä auttavaa sisältöä.
4. Sitouttaa nykyiset asiakkaat pysymään asiakkaina.
5. Uusien liidien hankkiminen myyntisuppiloon.
6. Toteuttaa markkinointia kaikkien näkökulmasta kannattavasti.
7. Asiakaspalvelun toteuttaminen.

Sisällöntuotannon voi ulkoistaa myös ammattilaisen toteutettavaksi. 

Sisällöntuotanto kotisivuille

Kotisivujen tarkoitus määrittää sisällöntuotantoa. Onko tarkoitus kotisivujen kautta tavoittaa uusia potentiaalisia asiakkaita, myydä tuotteita verkkokaupassa, toimia käyntikorttina, tarjota informaatiota nykyisille asiakkaille vai jotakin muuta?

Kotisivuilta halutaan yleensä lisää liidejä – yhteydenottoja ja tilauksia.

Laadukkaat kotisivut ja oikein tuotettu sisältö tuovat yritykselle aitoa lisäarvoa. Laadukas sisältö toimii koko liiketoiminnan kasvun tukena.

1. Tietoa tuotteista ja palveluista

Kotisivujen etusivulla kannattaa kertoa, millaista lisäarvoa ja hyötyä yritys tarjoaa asiakkaille – miksi asiakkuus juuri sinun yrityksessäsi olisi kannattavaa.

Kotisivujen tulisi vakuuttaa asiakkaat yrityksen asiantuntijuudesta ja luotettavuudesta.

Yritysesittelyllä kannattaa olla oma alasivunsa.

Yritysesittelyn tulisi vakuuttaa asiakkaat. Keinoja tähän ovat esimerkiksi havainnollistavat esimerkit, saavutukset, positiiviset asiakaspalautteet ja tarinat, referenssit ja työnäytteet.

Tuotteet ja palvelut on hyvä esitellä perusteellisemmin niiden omilla alasivuilla mahdollisimman informatiivisesti. Erityisen tärkeää on kertoa:

1. Mistä tuotteesta tai palvelusta on kyse?
2. Kenelle se on suunnattu?
3. Mitä hyötyä siitä on kohderyhmälle? 
4. Yksinkertainen ja helppo tapa, kuinka asiakas voi hankkia sen itselleen.

2. Tekstin rakenne

Tekstisisällön selkeä rakenne koostuu: / Vinkkejä tekstisisältöön:

1. Selkeät pääotsikot riittävän suurella fontilla: Otsikot voivat olla myös lyhyitä lauseita, jotka itsessään välittävät tietoa lukijalle.
2. Tekstiä jaksottavat väliotsikot: Kuvaavat ja houkuttelevat väliotsikot herättävät lukijan mielenkiinnon ja kertovat tekstin sisällöstä nopeallakin silmäilyllä.
3. Lyhyet tekstikappaleet: Muutaman lauseen pituiset kappaleet tekevät tekstistä mobiilikäyttäjäystävällistä, sillä älypuhelimen näytöllä pitkän tekstipötkön lukeminen on hankalaa. Valtaosa netinkäyttäjistä käyttää mobiililaitetta.
4. Lyhyehköt ja selkeät virkkeet.
5. Sivun alussa tärkeimmät asiat, jäljempänä tarkentavat yksityiskohdat ja taustatiedot.
6. Silmäiltävyyttä helpottavat listat.
7. Tekstin ymmärtämistä tukevat kuvat tai infograafit.
8. Otsikoissa ja sisältötekstissä tulee käyttää aiheeseen liittyviä avainsanoja hakukonenäkyvyyden parantamiseksi.

3. Tekstisisältö

Kuvaavien väliotsikoiden perusteella on helppo silmäillä tekstiä ja lukea tarkemmin itseä kiinnostavista aiheista.

Sisältö voi olla esimerkiksi:

• Tietoa ja taustoja tuotteista tai palveluista
• Esimerkkejä
• Asiakastarinoita
• Tietoa hinnoista
• Tietoa osto- ja palveluprosessista
• Usein kysytyt kysymykset (UKK)

On tärkeää, että vierailijat viihtyvät sivuilla ja sivustolla liikkuminen on ketterää. Tästä syystä sivuston käytettävyyteen kannattaakin panostaa.

Käytettävyyteen vaikuttaa muun muassa selkeä ja hyvin jaoteltu tekstisisältö. Itse tekstin tulisi puhutella lukijaansa. Sisällöntuottamiseen voi käyttää esimerkiksi yrityksen kotisivujen yhteydessä olevaa blogia.

Blogi tarjoaa hyvän alustan pidemmille teksteille. Tällöin kotisivut voi pitää hieman ytimekkäimpinä ja tiiviimpinä – paikkana mistä tärkeimmät tiedot löytyvät helposti.Säännöllinen ja laadukas sisällöntuotanto parantaa hakukonenäkyvyyttä.

4. Avainsanatutkimus ja hakukoneoptimointi

Suomalaiset tekevät päivittäin miljoonia Google-hakuja. Ostopäätökset syntyvät lähes poikkeuksetta päätteiden äärellä.

Google pyrkii oman algoritminsa avulla löytämään parhaat vastaukset käytettyihin hakusanoihin.

Jotta potentiaalist asiakkaat voivat löytää yrityksen kotisivut, tulee sisällöntuotannossa hyödyntää avainsanatutkimusta.

Avainsanatutkimuksen avulla voidaan selvittää, millaisilla hauilla kohderyhmä etsii yrityksen myymiä tuotteita tai palveluita internetissä.

Lisäksi kannatta hyödyntää myös vähemmän kilpailtuja, pitkiä hakulausekkeita, niin kutsuttuja pitkän hännän avainsanoja (engl. Long Tail Keywords). Esimerkiksi avainsanan “sisällöntuotanto” lisäksi voi käyttää Long Tail -avainsanoja “mitä tarkoittaa sisällöntuotanto”.

Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on kasvattaa kotisivujen kävijämäärää, saada kävijät viihtymään sisällön parissa pidempään ja palaamaan sivuille uudelleen.

Mitä pidempään sisällön parissa viihdytään, sitä paremmin Googlen algoritmi sijoittaa sen hakutuloksissaan. Myös kasvava kävijäliikenne parantaa hakukonenäkyvyyttä.

Hakukonenäkyvyyden parantamiseksi on erityisen tärkeää tehdä omat alasivut tärkeimmille avainsanoille ja käyttää kyseisiä sanoja sisältöteksteissä.

Jos ei ehdi säännöllisesti tuottaa uutta sisältöä, voi kirjoittaa muutaman kattavan artikkelin, optimoida ne avainsanoille ja päivittämää niitä säännöllisesti.

Kilpailluilla aloilla kannattaa maksetun Google Ads -hakusanamainonnan avulla varmistaa, että potentiaaliset asiakkaat löytävät yrityksen kotisivut googlettamalla.

Sisällötään heikot, hakukoneoptimoimattomat nettisivut löytyvät eivät löydy ollenkaan tai löytyvät huonosti orgaanisissa hakutuloksissa ilman jatkuvaa maksullista mainontaa. Lisäksi ne maksavat mainospaikoista parempiaan enemmän.

Laadukkaalla sisällöntuotannolla ja kotisivujen optimoinnilla voidaan saada aikaa orgaanisen hakuliikenteen kasvua, minkä ansiosta maksullista hakukonemainontaa (engl. Search Engine Marketing, SEM) voidaan vähentää, ehkä jopa lopettaa. Kotisivujen sisällön säännöllinen hakukoneoptimointi on kannattaa.

Kohtuullinen panostus laadukkaaseen, hakukoneystävälliseen sisältöön ja säännölliseen sisällöntuotantoon nostaa niin orgaanisten hakutulosten kuin maksetun mainonnan tuloksia, ja auttaa viemään yrityksen kasvu-uralle. 

Sosiaalisen median sisällöntuotanto

Asiakkaaksi sitouttaminen vaatii määrätietoista sisällöntuotantoa, jota ohjaa data asiakkaiden käyttäytymisestä.

Somekalenteri selkeyttää ja helpottaa someviestintää sekä tuo siihen säännönmukaisuutta ja laadukkuutta.

Sisältöstrategiassa määritetään sisällöntuotannon:

• Tavoitteet
• Kohderyhmien tunnistaminen ja määrittäminen
• Käytettävät somekanavat ja niiden roolit
• Käytettävät formaatit
• Vastuualueiden jakaminen
• Aikataulut 
• Sopivien mittareiden valinta

Sisältöstrategian tärkein vaihe on tunnistaa, missä somekanavissa kohderyhmät ovat tavoitettavissa. Sisältöstrategian luomisessa auttaa sosiaalisen median kilpailija-analyysi.

Sisältötyyppejä:

1. Opettavainen – informaation jakaminen
2. Tiedottava – alan tärkeät uutiset
3. Viihdyttävä
4. Hyötyjen tarjoaminen (tarjoukset, tapahtumat)

Sisällöntuotannossa menestyvillä yrityksillä on sisältösuunnitelmat ja tulosten mittaaminen kunnossa.

Nopea tunnistettavuus, yksinkertaisuus, erikoistuminen

Digitaalinen maailma on supernopea. Eri somekanavien feedejä yhdistää se, että niitä silmäillään nopeasti.Yrityksellä on alle sekunti aikaa napata huomio. Tässä ajassa pitäisi selaajalle myös välittyä tieto, mistä brändistä on kyse.

Jotta brändin voi tunnistaa nopealla silmäyksellä, on ehdottoman tärkeää välttää visuaalisesti kaiken kirjavaa sisältöä.  Somekanavia on lukuisia, mutta niihin kaikkiin ei kannata jakaa resursseja.

Kannattaa valita kaksi tärkeintä somekanavaa, missä kohderyhmät ovat tavoitettavissa. Nämä kaksi kanavaa voi profiloida eri tarkoituksiin, jolloin molempien kanavien idea pysyy yksinkertaisena. 

Tärkeää on myös löytää yritykselle oma erikoistumisen kärki. Jos lähtee käsittelemään kaikkea aihealueeseen liittyvää, resursseja hukkaantuu ja yrityksen pääviesti hukkuu massaa.

Laajojen aiheiden ympärillä on myös yleensä kilpailijoina brändijättiläisiä, joilla on valtavat resurssit käytössään. Myös kilpailijoiden määrä on suurempi kuin erikoistuttaessa johonkin tiettyyn, kapeammin määriteltyyn teemaan. Sisällöntuotannossa kannattaa heittää oma persoona peliin.

Läsnäolo ja vuorovaikutus

Keskustelemalla aktiivisesti kohderyhmään kuuluvien kanssa somessa:

1. Asiakasymmärrys kehittyy ja syvenee.
2. Keskinäinen luottamus kasvaa.
3. Keskustelusta jää vahva muistijälki, josta on hyötyä silloin, kun asiakas on tehnyt ostopäätöksen ja miettii, mistä haluaa tuotteen tai palvelun hankkia.

Seuraajat menettävät kiinnostuksensa ja luottamuksensa nopeasti, jos heidän kommentteihinsa tai viesteihinsä ei vastata mitään.

Työntekijät, yhteistyökumppanit ja asiakkaat mukana tuottamassa sisältöä

Yrityksessä kaikkien työntekijöiden tulisi tietää, millaisista tilanteista ottaa kuvia tai kirjoittaa lyhyet muistiinpanot. Näitä markkinointiviestinnästä vastaavat voivat käyttää sisällöntuotannossaan.

Somesisältöideoita somekalenteriin

• Kuvia uusista tuotteista
• Lyhyitä videoita asiakkaista tuotteiden kanssa
• Blogiteksti palautteen tai kysymyksen pohjalta
• Kuvia tehdyistä ratkaisuista tai toteutuksista
• Työpaikan arkitilanteet
• Esimerkilliset onnistumiset

Parhain yhtälö on, kun saa työntekijöiden lisäksi innostettua myös yhteistyökumppanit ja asiakkaat mukaan somen sisällöntuotantoon. Brändille uskollisia faneja voi rohkaista tuottamaan brändiin liittyvää sisältöä someen. Käyttäjien luoma sisältö (engl. User Generated Content, UGC) on noussut TikTokin ja Instagram Reelsin myötä uudelle tasolle. Fanien tuottamaa verkkosisältöä on mahdollista hyödyntää osana omaa markkinointia.

Ulkoistettu sisällöntuotanto

Ulkoistettu some-sisällöntuotanto antaa tuloksia, kun:

• Toteutetaan suunniteltua strategiaa.
• Sisällöntuottaja ymmärtää somen luonteen.
• Sisällöntuottaja hallitsee yritykselle valitut somekanavat.
• Etukäteen on selvästi sovittu, mikä on ulkoisen sisällöntuottajan vastuu ja mistä yritys ottaa itse vastuun.

Etukäteen kannattaa miettiä tarkasti, mitkä toiminnot haluaa ostaa ja mihin toimenpiteisiin voi itse sitoutua. Ulkoisen sisällöntuottajan kanssa kannattaa sopia sisällöntuotantopäivän ja pyrkiä sen aikana tuottamaan erilaisia sisältöjä mahdollisimman paljon. Yhdestä videosta saa leikattua eri markkinointikanaviin sopivat versiot. Edullisinta on tehdä tämä kaikki yhdellä ja samalla kerralla.

Sisällöntuotannon elementit

• Tekstisisältö
• Kuvasisältö (ilmaiset kuvapankit)
• Videot
• Gif
• Infograafit
• Tilastot ja taulukot
• Audio

Sisällöntuotannon hinta

Yleisimmin sisällöntuottajat hinnoittelevat työnsä tuntihintana, noin 60-120 € / h. Moni kirjoittaja käyttää myös sanahinnoittelua, noin 0,08–1,00 € / sana.

Kiinteä hinta tarkoittaa hinnoittelutyyliä, jossa hinnat ovat kaikille samat ja muuttumattomat. Jotkut sisällöntuottajat käyttävät pakettihintaa. Projektiveloitus on könttäsumma, joka muodostuu projektikohtaisesti. Kuukausiveloituksessa sisällöntuotanto räätälöidään ja laskutetaan kuukausityönä.

Sisällöntuotanto – koulutus

Sisällöntuottajille ei ole virallista koulutusta. Markkinoinnin ja viestinnän opinnot ovat lähimmät ja hyödyllisimmät koulutukset sisällöntuottajaksi haluavalle. Erilaiset somekanavien ammattimaiseen käyttöön suunnatut kurssit ja muu materiaali voivat syventää osaamista.

Miten sisällöntuotanto ja sosiaalinen myynti liittyvät toisiinsa?

Nykyaikaisen markkinoinnin maailmassa sisällöntuotanto ja sosiaalinen myynti ovat kaksi keskeistä palapelin osaa. Määritelmän mukaan sosiaalinen myynti on sosiaalisen median käyttöä suhteiden rakentamiseen ja vuorovaikutukseen potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Sisällöntuotanto puolestaan on verkkosisällön, kuten blogikirjoitusten, infografiikkojen ja videoiden, luomista ja jakelua. Vaikka ne saattavat vaikuttaa kahdelta hyvin erilaiselta asialta, totuus on, että ne liittyvät läheisesti toisiinsa.

Esimerkiksi yksi yleinen tapa käyttää sosiaalista myyntiä on jakaa merkityksellistä ja arvokasta sisältöä potentiaalisille asiakkaille. Näin sosiaalinen myynti voidaan nähdä tapana luoda liidit, kun taas sisällöntuotanto voidaan nähdä tapana muuntaa nämä liidit asiakkaiksi. Samoin sekä sosiaalinen myynti että sisällöntuotanto edellyttävät yleisön syvällistä ymmärtämistä. Onnistuakseen markkinoijien on ymmärrettävä, mitä potentiaaliset asiakkaat etsivät ja mikä on heidän mieleensä. Vasta sen jälkeen he voivat luoda sisältöä, joka kiinnittää heidän huomionsa ja johtaa konversioihin. Vaikka sisällöntuotanto ja sosiaalinen myynti saattavat vaikuttaa toisistaan erillisiltä strategioilta, ne ovat itse asiassa saman kolikon kaksi puolta.

Miten viraalimarkkinointi ja sisällöntuotanto liittyvät toisiinsa?

Viraalimarkkinointi ja sisällöntuotanto ovat kaksi tehokkainta välinettä tuotteen tai palvelun markkinoinnissa. Molempiin strategioihin kuuluu vakuuttavan sisällön luominen, joka kannustaa ihmisiä jakamaan sitä muiden kanssa.

Viraalimarkkinointi perustuu siihen, että käyttäjät levittävät sanaa tuotteesta tai palvelusta, kun taas sisällöntuotannossa luodaan laadukasta sisältöä, jonka avulla voidaan houkutella uusia asiakkaita tai asiakkaita. Molemmat strategiat voivat olla tehokkaita, mutta kummallakin on omat hyvät ja huonot puolensa.

• Esimerkiksi viraalimarkkinointi on usein edullisempaa kuin sisällöntuotanto, mutta viestin hallitseminen voi olla vaikeaa, kun käyttäjät jakavat sitä.
• Lisäksi sisällöntuotanto vaatii huomattavaa panostusta aikaan ja resursseihin, mutta se voi tuottaa ajan myötä tasaista liidien ja asiakkaiden virtaa.

Viime kädessä paras markkinointistrategia on sellainen, jossa yhdistyvät sekä viraalimarkkinointi että sisällöntuotanto. Luomalla kiinnostavaa sisältöä ja kannustamalla käyttäjiä jakamaan sitä, yritykset voivat tavoittaa laajan yleisön ja saavuttaa myynninedistämistavoitteensa.

Yhteenveto

Sisällöntuotanto on inbound-markkinoinnin selkäranka. Hyvä informatiivisen ja viihdyttävän sisällön avulla yritykset vetävät ihmisiä puoleensa. Veto syntyy sekä viraalisesti sosiaalisessa mediassa että orgaanisesti hakukoneiden hakutuloksissa. Sisällöntuotannon avulla pienemmätkin yritykset ovat saaneet kokoaan isompaa näkyvyyttä somekanavilla ja Googlen hakukoneessa. Jokaisen yrityksen tulee olla sisällöntuottaja menestyäkseen digitaalisen markkinoinnin kanavissa.. Hyödynnä tätä markkinoinnin trendiä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

 Sisällöntuotannon hyödyt pähkinänkuoressa

• Lisää ja vahvistaa yrityksen tai brändin tunnettuutta.
• Mahdollisuus tuoda esiin yrittäjän tai yrityksen persoonaa.
• Keino tuoda esiin myönteistä yrityskuvaa ja työnantajakuvaa.
• Myönteisen vuorovaikutuksen luominen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
• Keino rakentaa yrityksen ja prospektien välistä luottamusta.
• Keino jakaa tietoa tuotteista ja palveluista.
• Lisäarvoa asiakkaille.
• Asiakaspalvelun väylä.
• Sitouttaa asiakkaita yritykseen.
• Kasvattaa konversioita:
  • Bloggaava yritys saa n. 65 % enemmän yhteydenottoja ja n. 95 % enemmän linkkauksia kotisivuilleen. Luo vinkit blogin hakukoneoptimointiin.
• Ohjaa asiakkaita myyntisuppilossa kohti ostopäätöstä.
• Lisää asiakkaiden ja myynnin määrää.
• Hyvin kohdistetut sisällöt mahdollistavat markkinoinnin ja myynnin automatisoinnin.
• Kotisivut nousevat hakukoneissa paremmille sijoille.
• Tukee muita markkinointitoimenpiteitä.

Lue lisää Wikipediasta, mikä on sisällöntuottaja.

Usein kysyttyä

Lähteitä

• Tärkeimmät työkalut sisällöntuottajan työssä 
• Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa sisällöntuottajannäkökulmasta
• Menestyksen edellytykset YouTubessa